Santahaminan Sotilaskoti

Santahaminan Sotilaskoti Santahaminan sotilaskoti palvelee Kaartin jääkärirykmentin varusmiehiä ja Maanpuolustuskorkeakoulun kadettiopiskelijoita.
(24)

Avaa kuten tavallisesti

Hyvää äitienpäivää 😃💚
09/05/2021

Hyvää äitienpäivää 😃💚

Hyvää äitienpäivää 😃💚

Santahaminassa ilahdutetaan asiakkaita ilmapalloilla.
07/05/2021

Santahaminassa ilahdutetaan asiakkaita ilmapalloilla.

07/05/2021

Kaartin soittokunnan varusmiesbändin soitto ja laulu aloittivat myyntipäivän!

06/05/2021
Sotilaskotitoiminnan perinnepäivänä 7.5. on PopUp-sotilaskoti Kolmen sepän patsaalla. Myymme kahvia ja kuuluisia soden m...
05/05/2021

Sotilaskotitoiminnan perinnepäivänä 7.5. on PopUp-sotilaskoti Kolmen sepän patsaalla. Myymme kahvia ja kuuluisia soden munkkeja klo 10 alkaen.
Tervetuloa - tuo myös ystäväsi tutustumaan mukavaan harrastukseen.

Ei se ole vappu lainkaan, jos ei sotilaskodista tuoreita munkkeja saa! Hillolla tai ilman. Kahvin kanssa tai ilman.Lämpi...
01/05/2021

Ei se ole vappu lainkaan, jos ei sotilaskodista tuoreita munkkeja saa! Hillolla tai ilman. Kahvin kanssa tai ilman.
Lämpimäiset tarjolla Varusmiesbändin keikoilla. Iltamyynnissä lisää klo 16.30 lähtien. 😋

🎈Sotilaskoti on avoinna vappunakin! 🎈Vappuaattona 30.4. klo 8.30-13.00 sotilaskotija 16.30-20.30 sodeauto ja aulan kiosk...
29/04/2021

🎈Sotilaskoti on avoinna vappunakin! 🎈
Vappuaattona 30.4. klo 8.30-13.00 sotilaskoti
ja 16.30-20.30 sodeauto ja aulan kioski
Vapunpäivänä 1.5. klo 16.30-20.30 sodeauto ja aulan kioski
Sunnuntaina 2.5. klo 16.30-20.30 sodeauto ja aulan kioski
Tervetuloa!

🎈Sotilaskoti on avoinna vappunakin! 🎈
Vappuaattona 30.4. klo 8.30-13.00 sotilaskoti
ja 16.30-20.30 sodeauto ja aulan kioski
Vapunpäivänä 1.5. klo 16.30-20.30 sodeauto ja aulan kioski
Sunnuntaina 2.5. klo 16.30-20.30 sodeauto ja aulan kioski
Tervetuloa!

Tervetuloa ostoksille pääsiäisenäkin! Auto ja kioski avoinna perjantaista maanantaihin iltaisin kello 16.30 - 20.30.
01/04/2021

Tervetuloa ostoksille pääsiäisenäkin!
Auto ja kioski avoinna perjantaista maanantaihin iltaisin kello 16.30 - 20.30.

Tervetuloa ostoksille pääsiäisenäkin!
Auto ja kioski avoinna perjantaista maanantaihin iltaisin kello 16.30 - 20.30.

Talvi tuli taas
09/03/2021

Talvi tuli taas

Talvi tuli taas

Kansainvälinen naistenpäivä on kansainvälinen vuosipäivä, jota on vietetty 8. maaliskuuta 1900-luvun alkupuolelta lähtie...
08/03/2021

Kansainvälinen naistenpäivä on kansainvälinen vuosipäivä, jota on vietetty 8. maaliskuuta 1900-luvun alkupuolelta lähtien. Vuonna 1975, jota vietettiin kansainvälisenä naisten vuotena, Yhdistyneet kansakunnat vahvisti päivän vieton, ja se sai samalla nimen ”Yhdistyneiden kansakuntien naisten oikeuksien ja kansainvälisen rauhan päivä”.
Kansainvälistä naistenpäivää vietettiin ensimmäisen kerran 19. maaliskuuta 1911, jolloin Itävallassa, Tanskassa, Saksassa ja Sveitsissä järjestettyihin kokoontumisiin osallistui yli miljoona naista ja miestä. He vaativat naisille äänioikeutta, työoikeutta, oikeutta ammattikoulutukseen ja työsyrjinnän lopettamista. Ensimmäisen maailmansodan aikaan naistenpäivä liittyi rauhanliikkeeseen. Sen seurauksena päivän vietto levisi vuonna 1913 myös Venäjän keisarikuntaan. Muualla Euroopassa naiset protestoivat myös sotaa vastaan.
8. maaliskuuta 1917 alkoivat tekstiiliteollisuuden naiset Pietarissa lakkoilla elintarviketilanteen vuoksi ja lakkoilun laajetessa joutui Venäjän keisari Nikolai II luovuttamaan kruununsa veljelleen, joka kieltäytyi siitä ja Venäjä siirtyi väliaikaisen hallituksen aikakauteen.
Kansainvälisestä naistenpäivästä on kasvanut 1900-luvun aikana sosialistisen liikkeen mukana todella maailmanlaajuinen juhlapäivä. Yhdistyneet kansakunnat järjestää vuosittain naistenpäivän konferenssin, jonka tarkoituksena on edistää naisten oikeuksia ja naisten mahdollisuuksia osallistua sosiaalisiin, poliittisiin ja taloudellisiin prosesseihin. YK julisti vuoden 1975 Kansainväliseksi naistenvuodeksi. Naistenvuoden maailmankonferenssissa hyväksyttiin suunnitelma naisten aseman edistämiseksi, ja YK:n yleiskokous julisti sen toteuttamiseksi naisten vuosikymmenen (1976–1985).

Kansainvälinen naistenpäivä on kansainvälinen vuosipäivä, jota on vietetty 8. maaliskuuta 1900-luvun alkupuolelta lähtien. Vuonna 1975, jota vietettiin kansainvälisenä naisten vuotena, Yhdistyneet kansakunnat vahvisti päivän vieton, ja se sai samalla nimen ”Yhdistyneiden kansakuntien naisten oikeuksien ja kansainvälisen rauhan päivä”.
Kansainvälistä naistenpäivää vietettiin ensimmäisen kerran 19. maaliskuuta 1911, jolloin Itävallassa, Tanskassa, Saksassa ja Sveitsissä järjestettyihin kokoontumisiin osallistui yli miljoona naista ja miestä. He vaativat naisille äänioikeutta, työoikeutta, oikeutta ammattikoulutukseen ja työsyrjinnän lopettamista. Ensimmäisen maailmansodan aikaan naistenpäivä liittyi rauhanliikkeeseen. Sen seurauksena päivän vietto levisi vuonna 1913 myös Venäjän keisarikuntaan. Muualla Euroopassa naiset protestoivat myös sotaa vastaan.
8. maaliskuuta 1917 alkoivat tekstiiliteollisuuden naiset Pietarissa lakkoilla elintarviketilanteen vuoksi ja lakkoilun laajetessa joutui Venäjän keisari Nikolai II luovuttamaan kruununsa veljelleen, joka kieltäytyi siitä ja Venäjä siirtyi väliaikaisen hallituksen aikakauteen.
Kansainvälisestä naistenpäivästä on kasvanut 1900-luvun aikana sosialistisen liikkeen mukana todella maailmanlaajuinen juhlapäivä. Yhdistyneet kansakunnat järjestää vuosittain naistenpäivän konferenssin, jonka tarkoituksena on edistää naisten oikeuksia ja naisten mahdollisuuksia osallistua sosiaalisiin, poliittisiin ja taloudellisiin prosesseihin. YK julisti vuoden 1975 Kansainväliseksi naistenvuodeksi. Naistenvuoden maailmankonferenssissa hyväksyttiin suunnitelma naisten aseman edistämiseksi, ja YK:n yleiskokous julisti sen toteuttamiseksi naisten vuosikymmenen (1976–1985).

Tänään vohveleita vadelmahillon ja kermavaahdon kera (L).Vohvelit mukaan ostettuna hintaan 2 €/kpl.
14/02/2021

Tänään vohveleita vadelmahillon ja kermavaahdon kera (L).
Vohvelit mukaan ostettuna hintaan 2 €/kpl.

Tänään vohveleita vadelmahillon ja kermavaahdon kera (L).
Vohvelit mukaan ostettuna hintaan 2 €/kpl.

Hyvää ystävänpäivää 😊&💚
14/02/2021

Hyvää ystävänpäivää 😊&💚

Hyvää ystävänpäivää 😊&💚

Ystävänpäivä on aivan tuossa tuokiossa 💖. Maista sydämelliset munkkimme jo tänään 💛❤️💚
12/02/2021

Ystävänpäivä on aivan tuossa tuokiossa 💖.
Maista sydämelliset munkkimme jo tänään 💛❤️💚

Ystävänpäivä on aivan tuossa tuokiossa 💖.
Maista sydämelliset munkkimme jo tänään 💛❤️💚

Tänään liputetaan kansallisrunoilijamme Johan Ludvig Runebergin syntymäpäivän kunniaksi. Kerrotaan, että kansallisrunoil...
05/02/2021

Tänään liputetaan kansallisrunoilijamme Johan Ludvig Runebergin syntymäpäivän kunniaksi.

Kerrotaan, että kansallisrunoilijamme Johan Ludvig Runeberg nautti mielellään leivoksia aamiaisella punssin kera. Vaimo Fredrika valmisti herkkuja miehelleen aineksista, joita hänellä oli saatavana. Runebergintorttu lienee muunnelma porvoolaisen kondiittorimestarin Lars Henrik Asteniuksen 1840-luvulla luomasta tortusta.
Runebergintortut ovat pyöreitä korkeahkoja leivoksia, jotka saavat makunsa mantelista ja arrakkipunssista tai rommista. Tortut koristellaan yleensä vadelmahillolla, jonka ympärille pursotetaan rengas sokerikuorrutuksesta.
Nykyisin runebergintortusta on saatavilla jos jonkinlaista versiota: kakkua, mokkapalaa, kääretorttua, muffinsia ja jopa laskiaispullaa. Mantelilla tai ilman.

Vuonna 1804 Pietarsaaressa syntynyt Runeberg opiskeli Turussa. Hän muutti sieltä Helsinkiin ja toimi yliopistossa kaunopuheisuuden dosenttina. Vuonna 1837 hän muutti perheensä kanssa Porvooseen, kun hän sai roomalaisen kirjallisuuden lehtorin viran Porvoon kymnaasista. Virkaan kuului Porvoon tuomiokapitulin jäsenyys, joten hänet vihittiin papiksi 1838. Maamme-laulu, Vänrikki Stoolin tarinat, Saarijärven Paavo sekä monet virret ovat osa hänen laajaa tuotantoaan.
Runebergin päivää on vietetty jo runoilijan eläessä, hänen 50-vuotispäiviltään lähtien.

Tänään liputetaan kansallisrunoilijamme Johan Ludvig Runebergin syntymäpäivän kunniaksi.

Kerrotaan, että kansallisrunoilijamme Johan Ludvig Runeberg nautti mielellään leivoksia aamiaisella punssin kera. Vaimo Fredrika valmisti herkkuja miehelleen aineksista, joita hänellä oli saatavana. Runebergintorttu lienee muunnelma porvoolaisen kondiittorimestarin Lars Henrik Asteniuksen 1840-luvulla luomasta tortusta.
Runebergintortut ovat pyöreitä korkeahkoja leivoksia, jotka saavat makunsa mantelista ja arrakkipunssista tai rommista. Tortut koristellaan yleensä vadelmahillolla, jonka ympärille pursotetaan rengas sokerikuorrutuksesta.
Nykyisin runebergintortusta on saatavilla jos jonkinlaista versiota: kakkua, mokkapalaa, kääretorttua, muffinsia ja jopa laskiaispullaa. Mantelilla tai ilman.

Vuonna 1804 Pietarsaaressa syntynyt Runeberg opiskeli Turussa. Hän muutti sieltä Helsinkiin ja toimi yliopistossa kaunopuheisuuden dosenttina. Vuonna 1837 hän muutti perheensä kanssa Porvooseen, kun hän sai roomalaisen kirjallisuuden lehtorin viran Porvoon kymnaasista. Virkaan kuului Porvoon tuomiokapitulin jäsenyys, joten hänet vihittiin papiksi 1838. Maamme-laulu, Vänrikki Stoolin tarinat, Saarijärven Paavo sekä monet virret ovat osa hänen laajaa tuotantoaan.
Runebergin päivää on vietetty jo runoilijan eläessä, hänen 50-vuotispäiviltään lähtien.

Kenttähartaus sisätilassa
09/01/2021

Kenttähartaus sisätilassa

Osittain virtuaalinen läheistenpäivä Kaartin jääkärirykmentissä on alkamassa. Sodessa aamu alkoi leipomossa ensimmäisten...
09/01/2021

Osittain virtuaalinen läheistenpäivä Kaartin jääkärirykmentissä on alkamassa. Sodessa aamu alkoi leipomossa ensimmäisten munkkien paistolla.

Päivän herkut leipomostamme:tuttu ja turvallinen sokerimunkki omenahillolla, suureen suosioon noussut vaniljamunkki, mak...
29/12/2020

Päivän herkut leipomostamme:
tuttu ja turvallinen sokerimunkki omenahillolla, suureen suosioon noussut vaniljamunkki, makea berliinimunkki, passionhedelmä-wiener ja vadelma-vaniljapulla, joka nousee testattavakseni kahvin kanssa.

Välipäivien ja uudenvuoden aukioloajat Santahaminan sodessa:28.-30.12. sode klo 8.30-15.00 auto klo 17.00-20.3031.12. so...
28/12/2020

Välipäivien ja uudenvuoden aukioloajat Santahaminan sodessa:

28.-30.12. sode klo 8.30-15.00
auto klo 17.00-20.30

31.12. sode klo 8.30 - 12.00 (illalla suljettu)

1.1.-3.1.2021 sode 15.00-19.30

Seitsemän Nalle-veljestä loikkasi hyllyltä kuvattaviksi Tapaninpäivänä
26/12/2020

Seitsemän Nalle-veljestä loikkasi hyllyltä kuvattaviksi Tapaninpäivänä

Nuorten sisarten pakkaamat joulupussit jaettiin varusmiehille jouluaattona ja joulupäivänä. Herkullista joulunaikaa!
26/12/2020

Nuorten sisarten pakkaamat joulupussit jaettiin varusmiehille jouluaattona ja joulupäivänä. Herkullista joulunaikaa!

SOTILASKODIN AUKIOLOAJAT JOULUNAto 24.12.2020 10:00 – 13:00 pe 25.12.2020 15:00 – 19:30la 26.12.2020 15:00 – 19:30su 27....
23/12/2020

SOTILASKODIN AUKIOLOAJAT JOULUNA
to 24.12.2020 10:00 – 13:00
pe 25.12.2020 15:00 – 19:30
la 26.12.2020 15:00 – 19:30
su 27.12.2020 15:00 – 19:30

Asiointi tapahtuu ennakkoon ilmoitetun ryhmäjaon mukaisesti.

Joulupukin suomenkielinen nimitys juontaa ilmeisesti vanhan suomalaisen perinteen  nuuttipukkiin ja kekripukkiin. Nuutti...
23/12/2020

Joulupukin suomenkielinen nimitys juontaa ilmeisesti vanhan suomalaisen perinteen nuuttipukkiin ja kekripukkiin. Nuuttipukit, jotka usein olivat pukin taljaan pukeutuneita nuoria, kiertelivät Nuutinpäivän (13. tammikuuta) aikaan taloissa kerjäämässä joulun tähteitä.
Lahjoja jakava Nikolaus tuli tunnetuksi 1800-luvun alussa. Tavan levitessä maahan se yhdistyi suomalaisten joulunajan naamiohahmojen kanssa. Syntyi suomalainen joulupukki, joka perinteisesti pukeutui harmaaseen turkkiin, mutta toisen maailmansodan jälkeen vaihtoi asunsa punaiseen nuttuun yhdysvaltalaisen Santa Claus -joulupukin vaikutuksesta.
Suomalainen Joulupukki ei ole henkiolento eikä näkymätön vaan ihmishahmo. Pukki on iloinen mies, jolla on valkoinen parta. Suomalainenkin joulupukki alkoi pukeutua punaisiin vaatteisiin 1960-luvulla. Hän on erittäin vanha, iältään jopa satoja vuosia. Joskus hän saattaa käyttää puista kävelykeppiä. Joulupukin puoliso on Joulumuori ja joulutontut auttavat Pukkia tekemään lahjat työpaikassaan Joulupukin Pajakylässä, joka sijaitsee Joulupukin Korvatunturin asunnolta lähes 300 kilometrin päässä Rovaniemen Napapiirillä. Tontut myös auttavat Pukkia tarkkailemaan, ketkä lapsista ovat olleet kilttejä.

Alankomaat: Sinterklaas

Nimi Sinterklaas on hollantilainen mukaelma Pyhän Nikolauksen nimestä. Piispanasuinen Sinterklaas purjehtii Espanjasta höyrylaivalla Alankomaihin marraskuun puolivälissä, eri vuosina eri kaupunkiin, jossa hänet otetaan juhlallisesti vastaan. Marraskuun lopulla ja joulukuun alussa Sinterklaas ja hänen apulaisensa Zwarte Piet kiertävät Hollantia, kuten Suomessa tontut, seuraamassa lasten käytöstä.
Hollannissa lahjat jaetaan illalla 5. joulukuuta, Pyhän Nikolauksen muistopäivän aattona. Jouluaatto on tavallinen työpäivä ja joulupäivä kirkollinen juhlapäivä.

Yhdysvallat: Santa Claus

Pohjoisamerikkalaisen perinteen mukainen joulupukki on punaposkinen hahmo. Joulupukin englanninkielisistä nimistä tunnetuin on Santa Claus eli lyhyemmin Santa. Alun perin joulupukkiperinne kulkeutui 1600-luvulla Yhdysvaltoihin Alankomaista muuttaneiden siirtolaisten mukana.
Vuonna 1931 Haddon Sundblom keksi piirtää Coca-Cola-pukin ja Santa Claus -hahmo levisi mainosten avulla koko maailmaan.
Anglosaksisten maiden Pukki huutaa tullessaan: ”Ho! Ho! Ho!” ja Yhdysvalloissa Pukki jakaa jouluaattona lahjat lentävien porojen vetämällä reellä ja kulkee sisään taloihin savupiipun kautta. Lahjat löydetään takan yläpuolella riippuvista sukista ja isommat lahjat olohuoneen lattialta joulupäivän aamuna.

Saksa: Weihnachtsmann

Protestanttisessa Saksassa Joulupukkia kutsuttiin kahdella nimellä: Weihnachtsmann (”Joulumies”) tai pelkkä Nikolaus. Katolisessa Etelä-Saksassa Pukki taas oli nimeltään Nikolaus. Joulukuun kuudentena hän kulki punaisessa nutussa säkki selässä kertomassa joulusta. Mukanaan hänellä saattoi olla mies, Knechtruprecht (Pukin apulainen). He eivät tuoneet tuolloin lahjoja, vaan ne antoi jouluaattona tai -joulupäivänä Christkind (”Jeesus-lapsi”), joka jätti paketit talon ulkopuolelle.

Iso-Britannia: Father Christmas[

Britanniassa Joulupukista käytetään nimitystä Father Christmas (”Isä Joulu”). Hänen uskotaan jättävän joulukuun 25. päivänä pikkulahjat joulusukkiin ja isommat kuusen alle. Joulusukat ripustetaan yleensä jouluaattoiltana takan reunukselle. Ainakin ennen muinoin lapset asettivat takan reunukselle joulupiiraan ja isä lasillisen sherryä. Näin pukki saattoi rentoutua hetkisen ennen kuin lähti taas kiipeämään ylös ja ulos savupiipusta jatkaakseen matkaansa ilmojen halki poroineen.

Itävalta: Nikolaus

Itävallassa joulupukkina toimii piispa Nikolaus ja hänen kanssaan kulkee Mustan Pekan serkku, Krampus-niminen musta paholainen. Krampuksella on mukanaan tyhjä hiilisäkki. He kulkevat 6. joulukuuta yhdessä talosta taloon kyselemässä, ovatko lapset olleet kilttejä. Joka on, sille Pyhä Nikolaus antaa lahjan (hedelmiä tai makeisia), joka taas ei, se tuodaan ovelle Krampuksen nuhdeltavaksi. Jos on ollut todella tuhma, Krampus saattaa sulkea hiilisäkkiinsä hetkeksi. Syntinsä voi kuitenkin sovittaa täyttämällä Pyhän Nikolauksen pyynnön laulamisesta. Ihmiset antavat Krampukselle usein hehkuviiniä. Ikkunalaudalle jätetyistä tyhjistä sukista ja kengistä löytyy aamulla pieniä lahjoja ja makeisia.
Itävallassa on myös Saksasta tullut Christkindl-perinne. Jouluaattona ”Jeesus-lapsi” tuo lisää lahjoja taloon. Kukaan ei oikeastaan tiedä, miltä Christkindl näyttää.

Ranska: Père Noël

Ranskalaiset lapset saavat lahjansa joulupäivän aamuna. Père Noël (”Isä Joulu”) on laskeutunut taloon yöllä savupiipun kautta ja jättänyt lahjat lasten kenkiin. 1900-luvun alussa Ranskassa oli useita lapsille lahjoja jakavia hahmoja: täti Arie, ukko Chalende, Barbassionne tai Olentzaro. Kaikki asuivat eri maakunnissa. Nykyään kuitenkin ainoa lahjojen tuoja on Saint Nicolas, joka asuu taivaassa ja laskeutuu sieltä joulupäivänä. Tunnettu ranskalainen joululaulu alkaakin jotensakin näin: Jouluisä pikkuinen, milloin laskeudut taivaasta tuhansien lelujesi kanssa, älä unohda minun pientä joulukenkääni.

Ruotsi: Jultomten

Ruotsissa on lähellä Moran kaupunkia kylä nimeltä Gesunda, jonka nimikkovuoren juurella on Tonttumaa, jossa Joulupukkia vastaava, yli 400 vuotta vanha Tomten (”Tonttu”), Jultomten (”Joulutonttu”), asuu ja työskentelee. Suomenruotsissa joulupukki on Julgubben (”Joulu-ukko”).

Norja: Julenissen

Oslon lähellä Oslovuonon rannalla on Drøbak-niminen pikkukaupunki, missä Norjan joulupukki eli Julenissen asuu tonttujensa kanssa. Koska Julenissenin koti sijaitsee etelässä, ei hänellä ole poroja vaan vuonohevosia. Niiden nimet ovat Joulutähti ja Jouluilo. Pitkillä matkoilla hän lainaa serkkutonttujensa poroja. Nissen esi-isät olivat noin puolen metrin korkuisia; he ratsastivat vuonoponeilla ja porsailla. Nykyinen Nisse-tonttu on isokokoinen mies, jolla on punaiset posket, iso pyöreä vatsa ja lempeät silmät. Julenissen ei yleensä vieraile fyysisesti taloissa, vaan lahjat löytyvät kuusen alta jouluaattona.

Grönlanti

Grönlannin Joulupukin toimisto sijaitsee saaren pääkaupungissa Nuukissa, vuonon rannalla. Talon edessä on viisimetrinen postilaatikko, johon maailman lapset lähettävät pukille kirjeitä ja kortteja, jotka pukki avaa vasta ennen joulua ja jokaiseen hän vastaa. Toimiston edessä on myös maailman korkein tuttitorni, johon tuhannet lapset lähettävät tuttinsa – siitä on helpompi luopua, kun tietää, että se menee Pukille eikä roskiin.
Pukki ei asu toimistossaan, vaan Pohjoisnavalla. Sieltä on ensiluokkaiset näkymät kaikkiin maailman koteihin. Joulupukki on iloinen ja hyväsydäminen. Hän uhkuu terveyttä, vaikka onkin pieni ja pyöreä. Pukilla on vaimo ja seitsemän lasta. Hän korostaa perheen tärkeyttä. Hänellä on myös myrskymittari, jota hän tarkastelee useita kertoja päivässä. Sillä on suuri merkitys etenkin jouluaattona.

Venäjä: Pakkasukko

Pakkasukko (ven. Дед Мороз, Ded Moroz) on venäläinen versio Joulupukista. Hän tosin ilmestyy vasta uudenvuodenaattona eli 31. joulukuuta.
Pakkasukon parta on valkoinen, pitkä ja tuuhea. Hän on pukeutunut venäläisittäin pitkään turkkiin, joka on vyötetty kankaisella vyöllä. Turkki voi olla melkein minkä värinen tahansa. Päässään Pakkasukolla on pyöreä lakki, jonka reunat ovat turkista. Pakkasukko kulkee tyypillisellä venäläisellä kolmivaljakolla eli troikalla, ja mukanaan hänellä on lapsenlapsensa Lumityttö. Uudenvuodenyönä Pakkasukko ja Lumityttö tuovat lapsille lahjoja sekä toteuttavat ihmisten salaisia toiveita.

Tšekki: Svatý Mikuláš

Tšekissä joululahjat on perinteisesti tuonut Jeesus-lapsi, Ježíšek. Jeesus yritettiin 1950-luvulla korvata Neuvostoliitosta tuodulla Pakkasukolla, kun Antonín Zápotocký julisti 1952 joulupuheessaan kapitalistisen Jeesuksen muistuttavan köyhiä siitä, että heidän paikkansa on tallissa. Pakkasukosta ei kuitenkaan muodostunut perinnettä. Vasta 1990-luvulla amerikkalaistyyppinen joulupukki on vallannut alaa. Tšekissä onkin alettu kampanjoida myös amerikkalaista joulupukkia vastaan.

Islanti: Jólasveinar

Islantilaisessa kansanperinteessä esiintyvät Jólasveinar-hahmot (suom. joulupojat), joista on nykyaikana tullut Joulupukin islantilainen versio. Heidän lukumääränsä on vaihdellut vuosien saatossa mutta nykyään heitä katsotaan olevan kolmetoista. Joulupoikia kuvailtiin aiemmin ilkikurisiksi tai jopa rikollisiksi kujeilijoiksi, mutta nykyisin heitä kuvaillaan hyväntahtoisemmiksi.

Osoite

Santahaminantie 15
Helsinki
00860

Bussi 86. Kulkulupa pitää olla.

Aukioloajat

Maanantai 17:00 - 20:30
Maanantai 08:30 - 16:00
Tiistai 17:00 - 20:30
Tiistai 08:30 - 16:00
Keskiviikko 17:00 - 20:30
Keskiviikko 08:30 - 16:00
Torstai 17:00 - 20:30
Torstai 08:30 - 16:00
Perjantai 17:00 - 20:30
Perjantai 08:30 - 16:00
Lauantai 16:30 - 20:30
Sunnuntai 16:30 - 20:30

Puhelin

09 684 6368

Hälytykset

Tiedä ensimmäisenä ja anna meille oikeus lähettää sinulle sähköpostitse uutisia ja promootioita Santahaminan Sotilaskoti :ltä. Sähköpostiosoitettasi ei käytetä muihin tarkoituksiin, ja voit perua milloin tahansa.

Videot

Kategoria

Lähellä ravintolat


Muut Kahviot Helsinki :ssa

Näytä Kaikki

Kommentit

Sydämellinen kiitokseni syntymäpäiväni muistamisesta 20.02.2019
Mukava yllätys aamukahvilla. Vielä en löytänyt juttua Länsiväylä -lehden verkkoversiosta 💚 Hienoa sotilaskotivuoden jatkoa kaikille!
Se, että aina saa hyvää palvelua, herkkuja, ruokaa ja juomaa. Täytyy listaan lisätä vielä aidosti välittäminen. Poikani hukkasi avaimensa ja olitte poimineet ne talteen ja näitte vaivan viestitellä. Lämmin kiitos ja rutistus ❤